m/s Averin

Lauantai, 30.7.2016
Datteln klo 9.00
Puolipilvinen, 18 C, 1015 hPa
Duisburg ja Rein klo 17.00
27 mpk, viisi sulkua vei aikaa

Tässä mua viedään Dattelnissa maksamaan polttoainetta, kun eka kerralla lompsa unohtui veneeseen.


Tarkoitus on ajaa tänään viiden sulun läpi Reinille, joka tehtiinkin. Vierasvenesatama oli muutama sata metriä Reiniä alaspäin ja nopeus nousi virran vuoksi 3 solmua eli 50 rosenttia. Eli mitenkäs ylös.

Tämä on juhlapäivä Reinille tulon vuoksi ja taakse on jäänyt n 580 km Travemyndestä Reinille. Meripenikulmissa matka on on noin 230 mpk ja aikaa on mennyt 12 päivää huilit mukaanluettuna.
Tämä taival oli osin penkkojen reunustama ränniä ja osin sianpaskalta haisevaa vaurasta maatalousaluetta. Mun nenääni siinä tuoksui raha ja elämisen ihanuus. Parasta tällä etapilla olivat veneseurojen satamat eli yachtclubs. Niissä oli aina vapaita paikkoja ja hyvät suihkut, vessat, sähkö, pesukoneet ja hyvin monissa hyvät klubiravintolat. Vuorokausi 15 eken paikkeilla. Vesku pyysi enemmän kuvia, mutta ei tällä legillä ollut kuvattavaa. Veskun  ehdottama kuvapalvelu ylittää minun osaamiseni niin, ettei tukkakaan päässä pölähdä. Hyvät neuvot ovat tarpeen.

Tuosta paskanhajusta vielä senverran, että kotipaikalla perunat istutettiin kesäkuun eka viikolla. Jos oli tullut huono toikkari koulusta, niin isä laittoi rankuksi levittämään lehmänpaskaa perunapellolle. Sehän oli ajettu talvella sinne kansoille. Joka sitä on tehnyt, niin tietää, että levittäminen tasaisesti on kovaa työtä. Siinä oli koulupojan kädet rakoilla. Sen vaan sanon, että hallitsen hyvin sen homman. Ei siitä kumminkaan raumoja ole jäänyt, sillä muutama vuosi sitten kävi seuraavasti. Tulin työkeikalta

kesäkuun alussa ja yhtäkkiä pelmahti se tuttu haju. Mun piti oikein Mersu pysäyttää ja haistella nuoruuden ihania tuoksuja. Se oli vanhaa kunnon tavaraa, jota lietelantala ei ollut pilannut.

Tässä eka kuva Reiniltä