Juhannus Sandhamn
Pe 23-25.6.2017
Edellinen juttu jäi siihen, kun Rape painui pehkuihin. Minä ajattelin, että ei perskules. Hotellista rupesi kuulumaan tanssin rytkettä ja sinnehän minä intohimöinen tanssija suunnistin.
Tilasin oluen ja istuskelin sitä nauttimassa yhden pariskunnan seurassa. No ei aikaakaan, kun siihen purjehti ruattinmaan nainen ja pyysi tanssimaan. Sen verran olin sopivassa hiprakassa, että tanssi sujui omasta mielestä oikein hienosti. Oltiin varmaan tanssittu puoli tuntia, kun Lyyli sanoi, että jag heter Agneta. Kun meillä oli näin paljon yhteistä puhuttavaa, niin sanoin, että jag heter Heikki. Tanssittiin siinä lisää ja sanoin, että lähdetään juomaan oluet. Ehkä siinä töppäsin, kun saman tien kadotin Agnetan. Eihän siinä jääty suremaan, kun naapuriveneen pariskunta nappasi minut mukaan heidän seurueensa tanssiin. Niinhän siinä meni ilta ja yö aamupuolelle iloisesti tanssien. Mitähän lie kello ollut, kun tulin väsyneenä mutta onnellisena veneelle nukkumaan. Täytyypi sanoa, että tosi hauskaa oli.
Lauantai siinä sitten meni oloa parannellessa ja Sandhamin kylään tutustuessa. Naapuripoikien kanssa vaihdettiin kuulumisia ja yksi heistä oli päässyt pussaamaan kuulemma viiskytvuotista naista. Mutta olihan Sandhamn kaunis kylä. Jututettiin yhtä kaveria, joka asui kesät siellä ja jonka suku oli sieltä. Talvisin vakituisia asukkaita on vain n 100, mutta kesäisin moninkertaisesti. Monta paikkaa on tullut reissulla nähtyä, mutta tämä oli huippu. Ja naapuriveneet ja kaikki muutkin asiat aivan nappiin.
Alla vielä kuva naapureista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti